Historia

Afterglow esittää progressiivisen rockin huippukauden biisejä, teoksia jotka ovat syntyneet ja kukoistaneet vuosina 1967-1977. Progressiivisen rockin painopistealue oli tuolloin Englannin kanaalin molemmin puolin: brittiläiset Yes, Genesis, King Crimson, Camel, Emerson-Lake-Palmer, Pink Floyd, Moody Blues.. sekä hollantilainen Focus.

Progen tuntomerkkejä ovat suuret ja monimutkaiset muotorakenteet, erikoiset tai vaihtelevat tahtilajit ja pitkät instrumentaalisoolot. Yleensä teokset introineen, sooloineen ja rakenteellisine kiemuroineen venyvät 10-20 minuutin paikkeille. Proge on kosketinsoittajien musiikkilaji: Hammond ja Mini-Moog ynnä muut legendaariset elektroniset soittimet vallitsevat.

Afterglow- yhtye on kunnioitus Genesiksen pitkälle uralle ennen sen siirtymistä listapoppibändiksi 70-luvun puolivälissä. Yhtyeemme saa nimensä Genesiksen ”Wind and wuthering”- albumin viimeisestä raidasta. Vuoden 1976 levyllään yhtye hylkäsi Hammond/piano osaston ja siirtyi polyfonisiin syntikoihin. Myös laulusolisti Peter Gabrielin siirtyminen soolouralle viitoitti Genesiksen tietä proge-bändistä poppiosastolle Phil Collinsin siirtyessä rumpujen takaa laulupuolelle.

Proge ei kuitenkaan kuollut vuonna 1977 punkin tullessa, kuten jotkut väittävät, vaan jatkoi elinvoimaisena pienemmissä piireissä. Esim. King Crimson, YES, Steve Hackett ja Peter Gabriel ovat luoneet koko ajan uutta musiikkia. Vuosikymmenten mittaan genreen on tullut uusia nimiä, esimerkkinä mainittakoon  Marillion ja vanhojen konkareiden muodostama ”UK”. Genre kehittyi eteenpäin, vuosituhannen vaihteessa lanseerattiin metalliproge, joka on osoittautunut menestyksekkääksi myös Suomessa.

Talvella 1986-87 joukko Kemiläisiä proge-henkisesti ajattelevia muusikoita kohtasi treenikämpällä ja jamien tuloksena huomattiin, että yhteissoitto toimii ja diggaillaan samoja biisejä. Tuossa vaiheessa vielä nimetön bändi treenaili kaikessa rauhassa urheilutalon kellarissa, keikoille ei ollut pienintäkään tarvetta lähteä vaan homma toimi ihan vain omaksi iloksi. Treenivuorojen varauslistassa luki 1+3, joten sillä nimellä aloitettiin. Innokkaan kellarimusisoinnin jälkeen jokin kumma oikku aiheutti sen, että löysimme itsemme Ankkurin lavalta (taisi olla Kemin Sarjakuvapäivät 1987). Jerusalemilla aloitettiin:  Yleisö veisasi tätä 1800-luvun englantilaista virttä mukana, osa hyppi pöydillä ja meno oli ihan järjetön, joten soitimme toisenkin biisin… ja kolmannen… Omaksi iloksi tarkoitettu bändi tuntui olevan yleisönkin mieleen!

Afterglow Kemin sarjakuvapäivillä 1987. Kuva Ari Eriksson.

Kokoonpano on vaihdellut vuosien mittaan kvartetista sinfoniaorkesteriin. Soittajia bändissä on vuosien mittaan ollut 17

Afterglow:n settilista koostuu Genesiksen ja Emerson-Lake-Palmerin suurista teoksista, mausteena UK:n, King Crimsonin, Rick Wakemanin, Yesin  ja Camelin materiaalia. Tuttua tavaraa, sovitettuna live-tilanteen vaatimuksien mukaan. Työkalujen valinnassapainopisteenä on progen kultakauden perinnesoittimet.

syksyllä 2014 kehitettiin keveämpi konsepti, ”Afterglow unplugged” Kemin taiteiden yötä varten. Se osoittautui toimivaksi. ELP:n balladien lisäksi ohjelmistoon nousi materiaalia David Bowielta ja Peter Gabrielilta. Unplugged- ohjelmistolla bändi on mahtunut myös pienemmille lavoille hyvin kun rumpusetti ja Hammondit on jätetty pois kyydistä. Kosketinosastolla palvelee näillä keikoilla perinteinen polkuharmooni + piano. 

25 vuotisjuhlakeikalle 6.7.2012 kokoontui joukko entisiä ja nykyisiä soittajia Puistopaviljongin lavalle. 30 vuotisjuhlaa taas vietettiin Corner Inn- ravintolan lavalla 27.10.2017

Liittyvät kuvat:

Vastaa